Onnellisuus

"Maailman kaikki kyyneleet tulvii onnen pisaroita, niistä muodostuu onnellisuus." (Ismo Alanko Teholla: Onnellisuus)

En ollut nähnyt poikaystävääni kymmeneen päivään. Tiedän, se tuntuu lyhyeltä ajalta, mutta näin viiden kuukauden suhteellisen tiiviin yhdessäolon jälkeen se tuntui ikuisuudelta. Varsinkin kun syyt, miksi emme nähneet olivat niin typeriä; molemmilla oli töitä, joten emme "jaksaneet" iltaisin raahautua kaupungille. Sitten kun ikävä alkoi olla valtavan suuri, minä tietysti sairastuin. En todellakaan tahtonut tartuttaa 38 asteen kuumetta kullalleni.

Sairastellessani ikävä alkoi jollain oudolla tavalla painua taka-alalle. Ihmettelin, enkö oikeasti kaipaa häntä. Pelkäsin, että kun näkisimme taas, en tuntisi mitään.

Sitten eilen viimein näimme.

Kun näin hänet kahvilan oven vierellä seisoskelemassa, olin niin onnellinen, että lämmin hyvän mielen aalto läpäisi kehoni. Näimme vain vähän aikaa, vain yhden kahvi- ja teekupposen verran, mutta silti niin kauan, että muistan taas miksi olen hänen kanssaan. Ja myös niin kauan, että menen hänen luokseen töiden jälkeen tänäänkin, vaikka mittari näyttää -25 astetta. Tänään luvassa on kuitenkin hieman pidempi tapaaminen, koko ilta hänen pienessä, mutta jo niin kovin kodikkaalta tuntuvassa asunnossaan.

Tässä taas yksi osoitus siitä, miksi positiivinen mieli on hyväksi: turha synkistely vääristää asioita!

~Sylphide