Vaikka ulkona tuuli kylmästi ja satoi lunta, vaikka minun piti kävellä pitkä matka kuntosalille, vaikka näin häntä vain hyvin vähä aikaan.
Silti kultani sai minut iloiselle mielelle, hymyilemään, antoi energiaan treeniin, eikä nyt anna minun laittaa nukkumaan koska pyörii mielessäni taukoamatta. Kuva siitä, kuinka tuo söpöläinen katsoo minua hymyillen pöydän toiselta puolen syödessämme, leijailee mielessäni todennäköisesti koko yön.
Miksei oloni voi aina olla tällainen?
~Sylphide
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti