Olen syönyt kello yhden jälkeen vain yhden omenan. Tekee mieli leipää, mutta en voi.
No more cuts, someone could see. No one notices if I just skip some meals.
~Sylphide
lauantai 30. kesäkuuta 2012
torstai 21. kesäkuuta 2012
tiistai 19. kesäkuuta 2012
Itkevä lintu
Hae minut takaisin
Pujota käsi monen kerroksen läpi, iholle asti
Odota siinä
Kuuntele kuinka pihan perällä, itkee lintu
Anna tottua painoosi
Ja jos näet haavoja, sido ne tiukasti
Pakota minut muistamaan
Kuinka helppoa, on puhua
Pakota minut muistamaan
Kuinka helppoa, on laulaa
Ruoho nousee maasta varoen
Ketunpojan silmät aukeavat hiljaa
Odota vielä
Kuuntele kuinka rintalastan alla, muuttuu rytmi
Kun tulee aamu
Laske selkä maata vasten, ja palaan luoksesi
Pakota minut muistamaan
Kuinka helppoa, on puhua
Pakota minut muistamaan
Kuinka helppoa, on laulaa
Ruoho nousee maasta varoen
Ketunpojan silmät aukeavat hiljaa
Pakota minut muistamaan
Kuinka helppoa, on laulaa
Ruoho nousee maasta varoen
Ketunpojan silmät aukeavat hiljaa
Eräällä rauhallisella ja vehreällä pihamaalla eleli pieni lintu. Lintu oli jo melkein aikuinen, mutta silti sitä usein pelotti, ja se olisi mieluummin halunnut olla ihan pieni. Aina kun se alkoi pelätä jotain, se olisi halunnut liidellä itkien jonkun tutun ja turvallisen, kuten äidin tai ystävän, syliin, mutta se ei voinut, koska oli jo melkein aikuinen. Eivät aikuiset linnut tee niin. Mutta oikeastaan, kun asiaa tarkemmin ajatteli, tätä pientä lintua oli aina pidetty aikuisena. Se ei koskaan ollut voinut lentää äidin syliin.
Muut linnut sanoivat aina: "Oletpa sinä iloinen ja toimelias pikkulintu. Sinulla on hieno elämä edessäsi. Mutta linnusta ei tuntunut siltä. Se olisi vain halunnut että joku olisi sukinut ja silittänyt sen sulkia niin kauan, että olisi ymmärtänyt että ei, tämä lintu ei pärjää yksin.
Kerran lintu sitten tapasi komean ja suloisen poikalinnun. Se oli kovin ystävällinen ja piti pienestä linnusta hyvää huolta, ja hetken aikaa lintu oli hirmuisen onnellinen. Vähän ajan kuluttua se kuitenkin huomasi, ettei tämäkään niin ihastuttava poikalintu kuullut, kun pikkulintu öisin itki puussaan.
Niin paino linnun sydämessä vain kasvoi kasvamistaan, ja lintu tunsi olonsa päivä päivältä raskaammaksi. Eräänä päivänä se sitten huomasi, ettei enää jaksanut lentää. Lintu yritti ja yritti, kunnes lopulta, täysin uupuneena, tipahti korkeasta puusta maahan. Silloin tulivat kaikki linnut surren tämän ympärille, laskivat linnun arkkuun ja hautasivat sen. Hauta peitettiin kauniilla valkoisilla kukilla ja hautakiveen kirjoitettiin: "Tässä lepää maailman iloisin lintu."
Tarkoituksellisen naiivi kertomus, tai no, satu ehkäpä...
~Sylphide
Pujota käsi monen kerroksen läpi, iholle asti
Odota siinä
Kuuntele kuinka pihan perällä, itkee lintu
Anna tottua painoosi
Ja jos näet haavoja, sido ne tiukasti
Pakota minut muistamaan
Kuinka helppoa, on puhua
Pakota minut muistamaan
Kuinka helppoa, on laulaa
Ruoho nousee maasta varoen
Ketunpojan silmät aukeavat hiljaa
Odota vielä
Kuuntele kuinka rintalastan alla, muuttuu rytmi
Kun tulee aamu
Laske selkä maata vasten, ja palaan luoksesi
Pakota minut muistamaan
Kuinka helppoa, on puhua
Pakota minut muistamaan
Kuinka helppoa, on laulaa
Ruoho nousee maasta varoen
Ketunpojan silmät aukeavat hiljaa
Pakota minut muistamaan
Kuinka helppoa, on laulaa
Ruoho nousee maasta varoen
Ketunpojan silmät aukeavat hiljaa
Eräällä rauhallisella ja vehreällä pihamaalla eleli pieni lintu. Lintu oli jo melkein aikuinen, mutta silti sitä usein pelotti, ja se olisi mieluummin halunnut olla ihan pieni. Aina kun se alkoi pelätä jotain, se olisi halunnut liidellä itkien jonkun tutun ja turvallisen, kuten äidin tai ystävän, syliin, mutta se ei voinut, koska oli jo melkein aikuinen. Eivät aikuiset linnut tee niin. Mutta oikeastaan, kun asiaa tarkemmin ajatteli, tätä pientä lintua oli aina pidetty aikuisena. Se ei koskaan ollut voinut lentää äidin syliin.
Muut linnut sanoivat aina: "Oletpa sinä iloinen ja toimelias pikkulintu. Sinulla on hieno elämä edessäsi. Mutta linnusta ei tuntunut siltä. Se olisi vain halunnut että joku olisi sukinut ja silittänyt sen sulkia niin kauan, että olisi ymmärtänyt että ei, tämä lintu ei pärjää yksin.
Kerran lintu sitten tapasi komean ja suloisen poikalinnun. Se oli kovin ystävällinen ja piti pienestä linnusta hyvää huolta, ja hetken aikaa lintu oli hirmuisen onnellinen. Vähän ajan kuluttua se kuitenkin huomasi, ettei tämäkään niin ihastuttava poikalintu kuullut, kun pikkulintu öisin itki puussaan.
Niin paino linnun sydämessä vain kasvoi kasvamistaan, ja lintu tunsi olonsa päivä päivältä raskaammaksi. Eräänä päivänä se sitten huomasi, ettei enää jaksanut lentää. Lintu yritti ja yritti, kunnes lopulta, täysin uupuneena, tipahti korkeasta puusta maahan. Silloin tulivat kaikki linnut surren tämän ympärille, laskivat linnun arkkuun ja hautasivat sen. Hauta peitettiin kauniilla valkoisilla kukilla ja hautakiveen kirjoitettiin: "Tässä lepää maailman iloisin lintu."
Tarkoituksellisen naiivi kertomus, tai no, satu ehkäpä...
~Sylphide
maanantai 18. kesäkuuta 2012
Tears versus scissors
Kyyneleet saa tukahdutettua saksilla, muutamalla viillolla.
Sitten tulen samaan huoneeseen kanssasi, katson ulos ikkunasta, sinä huokaat, menet nukkumaan. Minä menen kylpyhuoneeseen jossa kukaan ei näe kyyneleitäni.
~Sylphide
Sitten tulen samaan huoneeseen kanssasi, katson ulos ikkunasta, sinä huokaat, menet nukkumaan. Minä menen kylpyhuoneeseen jossa kukaan ei näe kyyneleitäni.
~Sylphide
lauantai 16. kesäkuuta 2012
Messy messy feelings
Yritän miettiä mitä tunnen.
Olen yksin kotona, poikaystävä on kavereidensa kanssa ulkona. On tietysti hyvä, että hän viettää aikaansa myös heidän kanssaan, mutta toisaalta tuntuu, ettei meillä ole ikinä niin sanottua laatuaikaa. Yhdessä olomme tiivistyy huonoimpina päivinä siivoamiseen ja muutaman kuulumisen vaihtamiseen ennen nukkumaanmenoa.
En haluaisi ajatella näin negatiivisesti. Saattaa olla, että tämä on viimeinen kesämme yhdessä. Saattaa olla, ettei syksyllä meitä enää ole. Siksi haluaisin nauttia jokaisesta hetkestä, enkä vain riidellä tyhmästä.
Mutta minun pitäisi aukaista suuni. Olisin tänäänkin voinut kysyä, eikö hän jäisi kainalooni katsomaan elokuvia. Mutta en kysynyt. Hänen lähtiessään pidin katseeni tiukasti tiskeissä, ja heti kun hän painoin ovet kiinni, epätoivoiset kyyneleet valuivat poskilleni.
Siitä hetkestä olen rauhoittunut huomattavasti, mutta silti sisälläni kytee jotain vihan, rakkauden, epätoivon ja toivon tapaista.
Pelkään vain, että haavoitan häntä taas, kun hän tulee kotiin.
~Sylphide
Olen yksin kotona, poikaystävä on kavereidensa kanssa ulkona. On tietysti hyvä, että hän viettää aikaansa myös heidän kanssaan, mutta toisaalta tuntuu, ettei meillä ole ikinä niin sanottua laatuaikaa. Yhdessä olomme tiivistyy huonoimpina päivinä siivoamiseen ja muutaman kuulumisen vaihtamiseen ennen nukkumaanmenoa.
En haluaisi ajatella näin negatiivisesti. Saattaa olla, että tämä on viimeinen kesämme yhdessä. Saattaa olla, ettei syksyllä meitä enää ole. Siksi haluaisin nauttia jokaisesta hetkestä, enkä vain riidellä tyhmästä.
Mutta minun pitäisi aukaista suuni. Olisin tänäänkin voinut kysyä, eikö hän jäisi kainalooni katsomaan elokuvia. Mutta en kysynyt. Hänen lähtiessään pidin katseeni tiukasti tiskeissä, ja heti kun hän painoin ovet kiinni, epätoivoiset kyyneleet valuivat poskilleni.
Siitä hetkestä olen rauhoittunut huomattavasti, mutta silti sisälläni kytee jotain vihan, rakkauden, epätoivon ja toivon tapaista.
Pelkään vain, että haavoitan häntä taas, kun hän tulee kotiin.
~Sylphide
perjantai 15. kesäkuuta 2012
Ihanuuksia
Koska oon järkyttävän tylsistynyt (poikaystävä nukkuu, koti on siivottu, mitään muuta tekemistä en jaksa miettiä :D), päädyin kerrankin ajan kanssa istumaan koneen ääreen lukemaan tällä hetkellä minua ah-niin-koukuttavia blogeja. Ajattelin esitellä teille (kuvin) omat suosikkini, vaikka monet jo varmaan näistä tiedättekin. Joka tapauksessa:
Cool and Bored


Rewind and Play Again


Laurainka


One Thing to Be Happy about


Let the Sunshine in


Thelma Romu


Wanna Be Plastic


What Clowns Are We


Microphone Wings


Don't Think Twice, It's All Right


Tous les Problèmes


Emmylou


~Sylphide
Cool and Bored


Rewind and Play Again
Laurainka


One Thing to Be Happy about

Let the Sunshine in


Thelma Romu
Wanna Be Plastic


What Clowns Are We


Microphone Wings


Don't Think Twice, It's All Right


Tous les Problèmes


Emmylou


~Sylphide
lauantai 9. kesäkuuta 2012
lauantai 2. kesäkuuta 2012
Minne katosi päivät?
Kasvit on kuolleet ruukkuihin, hän makaa ajatuksissaan
Eilen hän ymmärsi ettei näkisi sinun palaavan
Ja että ensimmäistä kertaa hän ei tuntenut mitään
(Scandinavian Music Group: Minne Katosi Päivät)
~Sylphide
Eilen hän ymmärsi ettei näkisi sinun palaavan
Ja että ensimmäistä kertaa hän ei tuntenut mitään
(Scandinavian Music Group: Minne Katosi Päivät)
~Sylphide
Tilaa:
Kommentit (Atom)

